Minkälaisista asioista lyhytterapiassa puhutaan?
Minkälaiset ongelmat sopivat lyhytterapiaan? Sopiikohan lyhytterapia minulle? Onkohan tässä jo liikaa ongelmia lyhytterapiaan?
Tällaisia kysymyksiä on monilla lyhytterapian ensitapaamiseen tulevilla ja sitä pohtivilla. Ja se on hyvin ymmärrettävää. Meillä kaikilla on ehkä joku mielikuva terapiasta, mutta nykyään suuntauksia on monenlaisia ja niissä on erilaisia painotuksia ja tekijöitä, ja näiden lisäksi vielä lyhyt- ja psykoterapiaa. Ei ihme jos apua hakiessa on enemmän kysymyksiä kuin selkeyttä siitä, mikä sopisi juuri minulle.
Tässä blogipostauksessa annan vastauksia näihin kysymyksiin oman kokemukseni pohjalta lyhytterapeuttina.
Minkälaisista asioista lyhytterapiassa puhutaan?
Lyhytterapiassa voidaan puhua tosi monenlaisista asioista; jatkuvasta huolesta ja ahdistuksesta, vaikeasta äiti- tytär- ja sisarsuhteista, vanhemmuuden haasteista, parisuhteen ongelmista, sosiaalisesta jännittämisestä, töihin palaamisesta uupumuksen jälkeen, häpeästä ja perfektionismista, jatkuvasta suorittamisesta, omien tarpeiden sivuuttamisesta, paniikkikohtauksista, arvojen mukaisesta elämästä, rajattomuudesta, vaikeasta esimiehestä tai sukulaisesta, riittämättömyydestä, tunteiden hallinnan vaikeuksista, kuoleman pelosta, järkyttävästä tapahtumasta lähipiirissä, surusta, läsnäolon vaikeudesta ja siitä kuinka ilo on kadonnut elämästä tai on vaikea tuntea olevansa onnellinen vaikka kaikki on tavallaan ihan hyvin,..
Lyhytterapian puheenaiheet liittyvät siis tämän hetken haasteisiin, ei niinkään lapsuuden vaikeisiin kokemuksiin, vaikka yhteys lapsuuden tapahtumiin voidaankin todeta ja niissä voidaan vierailla. Monesti kun on hankalaa mieli keskittyy vain ongelmiin, siksi lyhytterapiassa tärkeää on myös oman tavoitetilan muistaminen ja mielessä pitäminen.
Minkälaisiin tilanteisiin lyhytterapia soveltuu?
Lyhytterapia soveltuu erityisen hyvin tilanteisiin, joissa on jokin ongelma tai haaste ja kaivataan konkreettisia työkaluja ja keinoja mennä elämässä eteenpäin.
Näitä tilanteita voivat olla esimerkiksi isot elämänmuutokset tai niistä toipuminen, haasteet ihmissuhteissa, jatkuva väsymys tai uupumuksesta toipuminen, ahdistus, ylikierrokset ja unettomuus, suru ja menetykset, itsetunnon ja luottamuksen notkahdukset, oman elämän suunnan tai ilon ja levollisuuden etsiminen, …
“Elämässä voi olla monenlaisia haasteita, vastoinkäymisiä ja vaikeita tunteita, mutta se ei tarkoita että mieli olisi sairas.”
-Psykoterapeuttikouluttaja, Juhani Laakso
Lyhytterapia ei sovellu vakavien mielenterveyden häiriöiden tai -sairauksien tai monimutkaisten pitkäaikaisten ongelmien ainoaksi hoitomuodoksi, vaan näihin usein tarvitaan lääketieteellistä tukea sekä intensiivisempää ja pidempää terapiatyöskentelyä psykoterapian muodossa. Myös jos taustalla on hoitamattomia traumaattisia kokemuksia, on tärkeää päästä traumatyöskentelyyn erikoistuneen ammattilaisen puheille.
Voiko minulla olla liikaa ongelmia lyhytterapiaan?
Ongelmia voi olla lyhytterapiaan tullessa kerrallaan useitakin, mutta työskentely rajataan yhdessä 1-3 keskeisimpään ongelmaan (ei siis yritetä ratkoa kaikkia elämän ongelmia kerralla). Näitä valittuja haasteita tutkitaan tapaamisissa tarkemmin, jotta saamme kiinni siitä mihin voimme aktiivisesti vaikuttaa ja sen pohjalta aletaan harjoitella uusia taitoja ja tekemään pieniä muutoksia omassa toiminnassa, jotta päästään kohti mielekästä ja hyvää elämää. Kun näiden valittujen haasteiden kanssa ollaan päästy tavoitteeseen, voidaan työskentelyä yhdessä tarpeen mukaan jatkaa uusien haasteiden kanssa.
Joskus lyhytterapian rinnalle voi kaivata myös toisenlaista tukea itselleen ja tähänkin pyrin ohjaamaan, jos huomaan, että keskustelutuki ei yksinään riitä.
Meillä on elämässä tavallaan kahdenlaisia ongelmia: niitä jotka on pala palalta ratkaistavissa ja niitä jotka pitää vaan hyväksyä. Toisinaan näitä voi olla tosi vaikea erottaa toisistaan ja molempiin voi saada lyhytterapeuttisesta lähestymistavasta apua. Monesti kuormittuneena näköala kapeutuu ja tuntuu, ettei ole vaihtoehtoja. Kun asioista saa ääneen puhua, ja tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, se monesti jo itsessään luo turvaa ja auttaa näkemään uudenlaisia vaihtoehtoja.
Mistä tiedän onko lyhytterapia minulle sopiva tuen muoto?
Ajattelen, että jos olet arjessasi toimintakykyinen ja sinulla on voimavaroja eritellä tunteitasi ja ajatuksiasi, niin lyhytterapia voi hyvinkin olla sinulle riittävä tuen muoto.
Jos taas työssäkäyminen tai arjen käytännön asioiden hoitaminen ei onnistu, sinulla on esimerkiksi itsetuhoisia ajatuksia tai hoitamattomia traumaattisia kokemuksia suosittelen kääntymään ensisijaisesti lääkärin puoleen.
Sanotaan, että lopulta suuntauksia tai terapeutin koulutustaustaa tärkeämpää on se, miltä vuorovaikutus hänen kanssaan tuntuu; löytyykö molemmin puoleinen luottamus, tunnetko tulevasi nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi. Siksi oman terapeutin etsimiseen on hyvä varata aikaa. Samasta syystä tarjoan itse aina maksuttoman ensitapaamisen, jonka pohjalta voi rauhassa tunnustella tuntuisiko hyvältä jatkaa työskentelyä yhdessä. Ensitapaamisessa voimme myös yhdessä pohtia onko lyhytterapia sinulle riittävä tuen muoto.
Tutustu VauMii:n lyhytterapiaan ja varaa aika maksuttomaan ensitapaamiseen
Lämmöllä,
Miia
Miia Vauhkonen
Kognitiivinen Lyhytterapeutti
Mindfulnessohjaaja CMIF
HCA Master Coach
LCF Life Coach
Positive Psychology Practitioner
Kirjoittajasta
Olen Miia Vauhkonen, pilates- ja mindfulnessohjaaja, integratiivinen Master tason coach sekä Kognitiivinen lyhytterapeutti
