Miten uupumus kehittyy?

Uupumus on kroonistuneen, hoitamattoman, stressin seuraus, joka pahimmillaan romahduttaa mentaaliseen, emotionaaliseen ja fyysiseen toimintakyvyn.

Stressi johtuu siitä, että paineita ja vaatimuksia on liikaa. Uupumus enemmänkin siitä, että huolenpitoa, motivaatiota tai tuntemista on liian vähän. Stressi saa sinut tuntemaan itsesi musertuneeksi, uupumus tyhjäksi ja loppuunkulutetuksi.

Uupumus ei ole tapahtuma, vaan prosessi joka kehittyy vaihe vaiheelta. Tämän ymmärtäminen ja erilaisten vaiheiden varhainen tunnistaminen on keskeistä myös totaalisen loppuunpalamisen ennaltaehkäisyn kannalta.

Uupumus kehittyy vaiheittain

Vaikka uupumukselle ei Suomessa ole edes lääketieteellistä diagnoosia, sitä on ilmiönä tutkittu jo vuodesta 1974. Psykologi Herbert Freudenberg löysi kaikkiaan 12 erilaista uupumuksen vaihetta, tutkiessaan hoitotyötä tekeviä. Nämä vaiheet olivat itselleni todella silmiä avaavat, vaikka teoriaa pidetäänkin vanhentuneena ja vaiheita on sittemmin yksinkertaistettu ja niputettu yhteen eri tavoin.

Psykologi Christina Maslach on tutkinut työuupumuksen vaiheita vuosikymmenten ajan ja onnistunut todentamaan kuusi vaihetta burnoutille. Vaikka sekä tutkijoiden näkemykset että sairastuneiden kokemukset burnoutin vaiheista vaihtelevat, uskon että jokainen voi kuitenkin hyötyä siitä, että tunnistaa uupumukselle tunnusomaiset piirteet, sillä vain sen minkä voimme tiedostaa, voimme myös muuttaa.

Vaikka paljon puhutaan työuupumuksesta, tutkimukset osoittavat, että uupua voi yhtä lailla opinnoissa ja vanhemmuudessa. Uupumuksen kehittyminen etenee olosuhteista riippumatta samojen vaiheiden kautta.

Tähän blogiin valitsin tarkasteltavaksi Psychology today:n listaamat 5 burnoutin vaihetta:

1)        kuherruskuukausi

2)       stressin puhkeaminen

3)       krooninen stressi

4)       burnout - loppuunpalaminen

5)       habitual burnout -kroonistunut loppuunpalaminen

Uupumuksen ensimmäinen vaihe: kuherruskuukausi

Tässä vaiheessa ehkä aloitat uudessa työssä, roolissa tai tehtävässä, tai arjen kuormitus kasvaa merkittävästi. Tunteet ovat positiivisia; ilo, innostus, motivaatio ja tekemisen meininki on huipussaan. Olo on energinen, sitoutunut, optimistinen ja luova, ja sulla on tarve todistaa osaamistasi, kyvykkyyttäsi ja halu pärjätä hyvin tehtävissäsi. Tämä on sitä hyvää stressiä, eustressiä, joka tuntuu monesti niin hyvältä, ettei siitä koeta tarvetta irrottaa tai palautua.

Tässä vaiheessa on kuitenkin syytä olla varovainen, sillä innostus, sitoutuminen ja tarve todistaa pystyväsi, voi johtaa liialliseen tekemiseen ja velvollisuuksien haalimiseen.

Kyseessä on sympaattisen hermoston stressitila, eli tämäkin vaihe on meille kuormittava eikä tee hyvää liian isoina annoksina nautittuna. Ilman toimivia stressinhallintakeinoja saatat löytää itsesi kohta seuraavasta vaiheesta.

Uupumuksen toinen vaihe: stressin puhkeaminen

Uupumuksen toisessa vaiheessa alkuinnostus alkaa haihtua. Työ tai rooli tuntuu yhä palkitsevalta, mutta stressi puhkeaa. Huomaat, että toiset päivät ovat vaikeampia kuin toiset. Päivät alkavat tuntua selviytymiskamppailulta. Saatat huomata ahdistusta, väsymystä, univaikeuksia, muutoksia ruokahalussa, päänsärkyjä ja tyytymättömyyttä, mutta päätät ponnistella ja suorittaa tehtäväsi niistä huolimatta. Juot ehkä enemmän kahvia, syöt makeaa tai treenaat ja touhuat entistä hullummin, jotta väsymys ja vaikeat tunteet pysyisivät poissa.

Jotta saisit kaikki velvollisuutesi hoidettua, saatat alkaa laiminlyödä omia tarpeitasi; unohdat syödä tai syöt mitä sattuu, tingit yöunista ja levosta, jätät liikunnan väliin tai treenaat kehosi viesteistä piittaamatta tai et ota omaa aikaa, vaikka tarvitsisit sitä. Teet pidennettyä päivää ja etkä malta irrottaa velvollisuuksistasi edes viikonloppuisin tai lomilla, vaan haluat olla aina saatavilla.

Tässä kohtaa tasapaino elämän eri osa-alueiden välillä alkaa muuttua hyvinvointisi kannalta huonoon suuntaan. Se mikä ennen oli sinulle tärkeää, ei ole sitä enää. Sen sijaan, että miettisit mitä voisit tehdä toisin tai minkä pitää muuttua, saatat jumittaa pitkiä aikoja ruudulla tai turruttaa hankalaa oloa viinilasillisella tai kovemmalla treenillä.

Jos käytät huonoja stressinhallintakeinoja ja alat laiminlyödä tarpeitasi löydät itsesi kohta seuraavasta vaiheesta. 

Uupumuksen kolmas vaihe: stressin kroonistuminen

Uupumuksen kolmannessa vaiheessa stressi alkaa kroonistua ja sen intensiteetti voimistuu niin, että se vaikuttaa päivittäiseen elämään. Hermosto on jatkuvassa ylivireystilassa, pusket terveellisten stressirajojen yli ja kärsit entistä voimakkaimmista stressin oireista. Pienetkin asiat nostavat raivon pintaan, olet jatkuvasti väsynyt tai useammin kipeänä.

Krooninen stressi voi tuoda mukanaan apatiaa, voimattomuuden tunnetta, kyynisyyttä ja katkeruutta. Alat vetäytyä ystävistä, perheestä ja kollegoistasi ja sosiaalisista kanssakäymisistä. Uniongelmat monesti pahenevat, keskittyminen on vaikeaa ja muisti rakoilee.

Kroonistunut stressi voi oireilla kehossasi lisääntyneinä päänsärkyinä, lihasjännityksinä, vatsavaivoina, migreeneinä, hampaiden narskutteluna, epämääräisinä kipuina, rytmihäiriöinä, huimauksena, pahoinvointina tai hengenahdistuksena.

Saatat edelleen kieltää olemassa olevan ongelman kokonaan, mikä edesauttaa seuraavaan vaiheeseen siirtymistä.

Uupumuksen neljäs vaihe: loppuunpalaminen

Tässä vaiheessa uupumuksen oireet muuttuvat kriittisiksi. Hermosto on operoinut selviytymistilasta käsin aivan liian pitkään, eikä enää toimi niin kuin kuuluisi. On entistä vaikeampaa selviytyä työn tai perhe-elämän vaatimuksista ja vaikea nähdä ulospääsyä nykyisistä olosuhteista.

Olet lopen uupunut fyysisesti, mentaalisesti ja emotionaalisesti. Muutut entistä kyynisemmäksi, pessisimistisemmäksi ja välinpitämättömämmäksi tulevan tai ihmissuhteiden osalta.

Tyhjyyden tunne, epäilys omasta kyvykkyydestä sekä halu eristäytyä muista ihmisistä kasvaa.

Fyysiset oireet voivat muuttua entistä voimakkaimmaksi tai lisääntyä. Vakavimmillaan oireet voivat muistuttaa infarktia, sydänkohtausta tai maanisia ajanjaksoja. Tarvitaan usein välitöntä lääketieteellistä apua.

Ihmiset ympärilläsi alkavat huomata muutoksia käytöksessäsi. Jos et tee tarvittavia muutoksia tässä vaiheessa, oireet kroonistuvat ja toipuminen on entistä vaikeampaa ja hitaampaa.

 Uupumuksen viides vaihe: habitual burnout

Habitual Burnout on burnoutin vakavin muoto, jossa uupumuksen oireet muuttuvat kroonisiksi. Kärsit merkittävistä ja jatkuvista mentaalisista, fyysisistä ja emotionaalisista ongelmista, kuten kroonisesta surusta tai masennuksesta. Voi tuntua mahdottomalta päästä takaisin normaaliolotilaan ja krooninen väsymys voi puskea sinut tilanteeseen, jossa joudut jäämään pidemmäksi aikaa pois työstä voidaksesi toipua. Todennäköisesti tarvitset lääketieteellistä apua tähän kohtaan sekä muutoksia työympäristössä.

 Yhteenveto

Uupumus kehittyy siis vaiheittain polttavasta innostuksesta totaaliseen tai jopa krooniseen loppuunpalamiseen. Jokaisessa vaiheessa on mahdollista jäädä pois kyydistä, ottaa vastaan apua ja vaihtaa suuntaa, mutta oireisiin kuuluva tiedostamisen välttely, omien tarpeiden sivuuttaminen sekä ongelmien kieltäminen tekevät ennaltaehkäisystä vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Mitä pidempään ja syvemmälle uupumus ehtii, sitä vaikeampaa on monesti toipumisen matka. Oman tilanteen tiedostaminen ja hyväksyminen on se kohta, josta eheytyminen voi alkaa. Toivon, että tästä kirjoituksesta olisi apua tiedostamisessa.

Lyhytterapia soveltuu hyvin kroonistuneen stressin purkamiseen, uupumuksen ja sen uusiutumisen ennaltaehkäisyyn sekä lisätueksi toipumisen matkalle kroonisestakin uupumuksesta. Vakavissa uupumuksen oireissa on aina syytä konsultoida lääkäriä. Lyhytterapiasta saat konkreettista apua oman suunnan kirkastamiseen, keho- ja tunneyhteyden sekä omien rajojen vahvistamiseen ja uupumukselle altistavien ajatus- ja toimintamallien työstämiseen, kun sinulla on voimia ja motivaatiota ottaa aktiivinen ote elämänlaatusi parantamisessa.

Tutustu VauMii:n lyhytterapiaan ja varaa aika maksuttomaan ensitapaamiseen

Lämmöllä,

Miia

 Miia Vauhkonen

Kognitiivinen lyhytterapeutti

Mindfulnessohjaaja CMIF

HCA Master Coach

LCF Life Coach

Positive Psychology Practitioner

Lähteenä:

https://www.psychologytoday.com/us/blog/everyday-resilience/202402/5-stages-of-occupational-burnout-assessing-where-you-are

https://www.webmd.com/mental-health/burnout-symptoms-signs


 
 

Kirjoittajasta

Olen Miia Vauhkonen, pilates- ja mindfulnessohjaaja, integratiivinen coach sekä kognitiivinen lyhytterapeutti.

Tutustutaan


Lue lisää aiheesta

Seuraava
Seuraava

Mitä on Kognitiivinen lyhytterapia ?